Takana on touhukas, lihaksia kiristävä viikko. Kevään (vasta) toinen fillarilenkki on suoritettu. Kävimme puolisoni ja veljeni kanssa ajamassa muutaman tunnin ja muutaman kymmenen kilometrin rupeaman. Tahti ei lähinnä minun onnettoman kuntoni vuoksi päätä huimannut, mutta pysyttelin muiden mukana, ja kovalla yrittämisellä sain anteeksi valitettavan tahmaisuuteni. Keskinopeus ei ole edes mainitsemisen arvoinen, sillä emme todellakaan pitäneet sen kummempaa kiirettä. Tuon tuosta pysähdyimmekin jaarittelemaan, taikka ihmettelemään maaston sekä pyöriemme kuntoa.
Olimme aikaisemmin aamulla käyneet pyörähtämässä läheisen sataman jäällä, pikku pulkkalenkillä lapsemme kanssa, joten sinne suuntasimme pyörilläkin. Lenkki jäällä ja paikoittain upottavalla lumella osoittautui antoisaksi ja virkistäväksi vaihteluksi.
Kasvavalla innolla odotan lumien sulamista, jotta pääsemme jyräämään muutakin kuin vain loskalampia. Maantiepyörä on jo kaivettu esiin keväthuoltoa odottamaan, nyt vaan reippaasti lisää kilometrejä, ja korkeampaa keskinopeutta kiitos!
Aikaisemmin mainitsemani punnerrushaaste on startannut hyvin käyntiin. Vatsalihashaaste hieman nihkeämmin, mutta maha onkin kroppani kaikista alueista laiskimmassa kunnossa. Jo muutaman haastepäivän jälkeen kyllä tunsin että töitä on pitkästä aikaa tehty.
Lähdin myös seuraamaan pepun kohotus ohjelmaa, jonka avulla saan toivottavasti juuri sellaisen rantapallon joka näyttäisi ohjelman vetäjälläkin takana painavan.
Lihaskivuista puheennollen, mikään edeltävistä treeneistä ei tuntunut jättävän jälkeensä yhtäpaljon särkyä, kuin viikolla käymäni tankotanssi tunti. Viimekerrasta onkin aikaa, miltei kolme vuotta. Oma tanko makaa tällä hetkellä varastossa, syystä että sen asennus tämän hetkiseen asuntoomme on mahdotonta. Tämä fakta ajoi minut varsinaisille tankotunneille, mikä olikin ehkä paras ratkaisu pitkään aikaan. Huomasin miten paljon olen tehnyt liikkeitä väärin, kotiopiskelussa kun ei kukaan tule sanomaan jos ote on huono tai lähtöasento päin prinkkalaa. Mutta ennenkaikkea muistin miten paljon lajia rakastan! Enkä ole ihan kelvotonkaan, kun pääasiassa kyse on vartalon hallinnasta, ja minä suurinpiirtein saan vartaloni sinne minne sen haluankin. Tuntuu jopa, että tanko on ainut väline minkä avulla selätän muuten minulle normaalin kömpelyyden.
Näytän omasta mielestäni tangolla vielä vähän liian isolta koalalta, mutta kaipa näkyyn tottuu, ja joskus tulevaisuudessa muutun notkeaksi joutseneksi - ainakin parasta olisi!
Tankoilun tueksi pitäisi aloittaa jooga, tai muistaa venyttellä ahkerasti kotona, mikä finassikriisin ehkäisemiseksi olisi vaihtoehdoista paras.
Tulin tunnilla vielä huomanneeksi, että koulu käyttää samoja tankoja mikä minultakin sieltä varaston perukoilta löytyy, eli mielestäni ihan toimiva ja suomalaista tekoa oleva Fitpole. Pidän Fitpolen jauhemaalatusta pinnasta, sillä ainakin itselläni se pitää huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi krominen tanko.
Ensi viikon tunti on jo varattu, sitä odotellessa voi ottaa oppia mestareilta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti